Vedonlyönnin ABC – Valitse panos oikein

Jokaisessa vedossa on huomioitava kaksi asiaa:

  1. Millä todennäköisyydellä veto osuu suhteessa kertoimeen?
  2. Kuinka paljon vetoon voi panostaa?

Todennäköisyyksistä ollaan jo jonkin verran puhuttu ja tullaan varmasti puhumaan jatkossakin. Onhan kyseessä kuitenkin vedonlyönnin tärkein ja vaikein arvioitava asia. Nyt kuitenkin keskitytään panoskokoon, joka on sekin erittäin tärkeä seikka. Ilman hyviä todennäköisyysarvioita et voi voittaa. Mutta vaikka arviosi olisivat erittäin hyviä, voit silti hävitä koko pelikassan mikäli panoskoko ei ole oikea.

Teoreettisesti oikean panoksen löytämiseen on helpohko keino. Se löytyy käyttämällä Kellyn kaavaa:

B = (PK-1) / (K-1),

jossa B = optimaalinen panoskoko, P = todennäköisyysarviosi ja K = kerroin. Otetaan esimerkki. Kuvitellaan tilanne, jossa haluaisin lyödä vedon koripallon EM-kisoihin, että Suomi voittaa avausottelussaan Ranskan. Saan vedolle kertoimen 8.00. Oman arvioni mukaan Suomi voittaa ottelun 15% todennäköisyydellä. Sijoitetaan vain nämä kaksi lukua kaavaan:

B = (0,15*8-1) / (8-1) = 2,86%

Eli kaavaan mukaan asettaisin panokseksi vajaan kolme prosenttia pelikassastani.

Suosittelen aina laskemaan panoksen Kellyn kaavalla. Sen logiikka auttaa sinua lyömään vetoa voitollisesti. Otetaan pari nostoa kaavan logiikasta. Mitä lähempänä kerroin on oikeaa todennäköisyyttä, sitä pienemmän panoksen kaava antaa. Toisaalta kun kerroin on suuri (eli pienempi todennäköisyys osua), niin panos on pienempi. Kaava myös laskee panoksen aina suhteessa pelikassan kokoosi. Eli kun pelikassa kasvaa, niin myös panos kasvaa. Mutta häviöputken osuessa kohdalle myös panoksesi pienenee, jottet mene niin sanotusti ”poikki” (eli häviä pelikassaasi).

Poikkimenemisestä onkin hyvä siirtyä ainoaan kritiikkiini Kellyn kaavaa kohtaan. Kuten edellä mainitsin, kaavan takana on erittäin vahva logiikka. Vedonlyöntiin liittyy kuitenkin todella vahvasti satunnaisuus, ja tätä asiaa kaava ei ota tarpeeksi huomioon. Kaava pitää syöttämääsi todennäköisyysarviota absoluuttisena totena. Todellisuudessa, jos arvioin että Suomi voittaa Ranskan 15% todennäköisyydellä, voi arvioni heittää muutamalla prosentilla totuudesta. Kaavalla ei ole keinoja ottaa huomioon todennäköisyysarvioihin liittyvää epävarmuutta. Tämän seurauksena kaava antaa panokseksi liian ison osuuden pelikassasta. Pitkän tappioputken osuessa kohdalle voi vaarana olla jopa poikkimeneminen.

Onneksi kaavaan voi kuitenkin lisätä vielä yhden tekijän, joka ottaa satunnaisuuden ja todennäköisyysarvioiden epävarmuuden huomioon. Kutsutaan tätä tekijää Kellyn jakajaksi ja merkitään sitä kirjaimella x. Näin kaava taittuu muotoon:

B = ((PK-1) / (K-1)) / x,

jossa muutoksena aiempaan lopputulos jaetaan luvulla x. Mikä tämä x sitten on? Tähän ei ole teoreettisesti oikeaa vastausta, ja monilla on eriäviä mielipiteitä x:n suuruudesta. Henkilökohtaisesti en pidä mitään tiettyä lukua x:n oikeana arvona, mutta omissa vedoissani x asettuu aina välille 3-9. Millä perusteella sitten osaan tehdä päätöksen onko se 3 vai 9 vai jotain siltä väliltä? Tähän kehottaisin lukijoita kehittämään omat systeeminsä.

Kerrotaan vinkiksi vielä omasta systeemistäni. Kun lyön vetoa jostain uudesta sarjasta, lajista, vetomuodosta tai jollain uudella taktiikalla, asetan jakajan aina mahdollisimman suureksi (eli 9). Eihän minulla ole vielä mitään tietoa pystynkö voittamaan markkinat tässä lajissa tai vetomuodossa, niin en halua hävitä isoja rahoja oppiakseni. Useamman vedon jälkeen pystyn katsomaan olenko jäänyt voitolle vai en. Jos olen tehnyt voittoa, niin voin pikku hiljaa alkaa pienentämään jakajaa. Vielä muutaman vedon perusteella ei kuitenkaan kannata tehdä isoja muutoksia jakajaan. Voittosikin voivat johtua vain sattumasta. Oma tämänhetkinen systeemini etenee porrastetusti ja jakajan x = 3 saavutan, kun olen lyönyt sarjaa, vetomuotoa tai taktiikkaa yhteensä 100 vetoa, ja palautuksen on oltava vähintään 103%. Haluan painottaa, että nämä oman systeemini luvut eivät perustu teoriaan, vaan ovat vain käytännössä hyväksi koettuja lukuja. Siksi kehotankin kaikkia kehittämään omalle kohdalle sopivat systeeminsä. Ei kannata rakentaa liian monimutkaista järjestelmää, vaan pitää mielummin simppelinä. Systeemin voi hyvinkin rakentaa vain vetojen lukumäärään ja palautusprosenttiin nojaten.

Sellaista asiaa tällä kertaa. Edelleen risut ja ruusut erittäin tervetulleita ja yhteydenotot toivottuja. Pyrin vastaamaan kaikkiin viesteihin mahdollisimman kattavasti. Blogi etsii myös yhteistyökumppaneita, joten jos sellaista olisi mielessä, niin kehotan ottamaan yhteyttä:

  • Blogin yhteydenottolomakkeella,
  • s-postitse: betsiblogi@gmail.com tai
  • somessa: Twitter/Instagram @betsiblogi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggers like this: